Rainbow-laulajat Joe Lynn Turner ja Graham Bonnet tekevät näemmä ihan kiertueen Suomessa kesäkuussa - taustalla suomalaiset pitkän linjan soittajat. Nyt tulisivat jo niinkin lähelle kuin Turun Klubille - legendat saapuvat siis samalle lavalle, jolla itsekin on tullut heiluttua; yleisöä saattaa tosin tulla pari päätä enemmän heille. Ehkä.

Kun koin musiikillisen herätyksen nimenomaan silloin kun Turner oli  liittynyt Rainbow'n riveihin (eli pari vuotta Bonnetin yhden levyn pestin jälkeen - ja siis nimenomaan näiden levyjen voimalla rokkiin vihkiydyin), voisi kuvitella että nyt on ihan pakko mennä paikan päälle - vaan enpä tiedä. Hommasin kyllä jossain välissä heidän Helsingin keikkansa bootlegin... mutten ole jaksanut kuunnella sitä. Eiväthän nämä keikat voi olla lähelläkään sitä illusorista täydellisyyttä, jolla puberteetti tuli tapetoitua?

Mitä jos Bonnet on edeltäneillä viidellä keikalla huutanut kurkkunsa niin ruvelle ettei enää pihaustakaan lähde? Mieshän ei osaa ääntään säästellä vaan käyttää palkeitaan äärirajoilla lähestulkoon aina. Mitä jos Turnerin rokkarimaneerit käyvät ärsyttämään heti kun tyyppi lavalle astelee? Mitä jos soittajat raiskaavat biisit?

No, bootlegilla pysyvät kohtuullisen uskollisina originaaleille (ja ovatko ne nyt sitten pyhiä?), mitä nyt ovat vähän hevimmällä soundilla liikkeellä (mikä on tietysti vain hyvä) ja sooloilevat liikaa (laulajiahan sinne on tultu katsomaan, eikä kumpikaan kitaristeista sentään mitään Blackmoreja ole* - vaikka nyt kun tuota konserttitaltiointia kuuntelen, niin aika hyvältähän tämä kuulostaa, hmm.

Ne Alcatrazz- ja MSG-biisitkin mahtuvat ihan hyvin settiin, ja tuo Dion ajalta peräisin oleva Bonnetin kiskoma Stargazer - vaikka Bonnet kyllä toden totta menettää ääntään oman settinsä aikana melko drastisesti; viimeisessä biisissä ei enää edes yritä korkeimpiin nuotteihin...

Turnerin äänen puolesta en osaa olla huolissani - miehellähän on maailman paras ääni {vaikka kyllä Joenkin täytyy näemmä haeskella vaihtoehtoisia melodioita - sellaista se on kun pitkästä aikaa joutuu puikkoihin, näemmä}). ...Kappas, Spotlight Kid maustetaan tuplabasareilla, mahtavaa! Eihän alkuperäisessä millään voinut olla tuplabasareita?

Hmm. Molemmat laulavat tuon Long Live Rock'n'Rollin a-osan yhden kuljetuksen pieleen - siis sen jälkeen kun Bonnet on herätetty nokosilta takahuoneesta. Ja yleisönlaulatukset ovat toisellakin kerralla pärssistä. No, ehkä kesäkuun kuudennella keikalla homma saattaisi olla paremmin pokissa?

Asiaan tosi-vähän-liittyvästi pistän siis tähän pätkän, jossa Blackmore hajottaa kalustoa (ei kovinkaan spektaakkelinomaisesti - onko joku joskus onnistunut näyttävästi noita pakollisia kuvioita suorittamaan?) Deep Purplen keikalla (aikaan jolloin olin ehkä jo avannut urani laulamalla c-kasetille Niinpä** dokki soi! Waauu!) - mutta mikäs kaari siellä taustalla jo kummittelee?

---
*Legendaan vertaaminen ei tosin ole ihan kohtuullista - todellisuudessa jätkät ovat mahdollisesti paljon parempia muusikoita kuin idolinsa...
**Oikeestihan se on Siispä, mutta taiteilijan vapaudella sovitin jo 3-v.