Niinpä niin. Totuuden hetki koitti, eli hankkiudun vihdoin ulos Soneran juggernauttipalvelun ulottuvilta. Yhteyshän on pätkinyt luvattoman paljon ja lisäpalvelut olleet rikki pari kuukautta. Puhelimitse asioita on tällä vuosituhannella ollut aivan turha koittaa korjata, ja lähettämäni sähköpostitkin tiesin turhiksi.

Kun huomasin laajakaistantoimittajan vaihdon helpottuneen, säntäsin paikallisemmalle operaattorille. Kuinka ollakaan, puhelin pirahti noin tunti vaihtosopimuksen teon jälkeen. "Soneralla korjataan ongelmat tämän illan aikana." Jännittävää nähdä, saadaanko ne todella korjattua - vaikka samapa tuo, en minä sinne jää.

Jännittävää on nähdä sekin, meneekö Finnet - tuo viimeinen pakopaikka - samaan giganttisuusvipuun johon sekä Sonera että Elisa ovat jo langenneet. Molemmiltahan olen jo ehtinyt paeta, Teleltä aikanaan Radiolinjalle puhelimeni kanssa, ja Elisalta Saunalahdelle, joka tuli hetikohta Elisan syömäksi (stna). Ei tullut mieleenkään vaihtaa laajakaistaa Elisalle.

Kaikki ongelmat eivät tässä nettihommassa liene poispyyhityt. Domain-siirron detaljit ovat aina olleet jossain hämärän peitossa, salatiedettä minulle. Joten kotisivuni tullevat hukkumaan jossain vaiheessa johonkin, sähköpostit lakkaavat toimimasta jnep. Nou kän duu, ei ihminen jaksa ikuisesti tuollaista venkurointia katsella.