Nyt kun Tommy Tabermannin "Sano jotain veikeetä" -tyyppinen haastattelu on Treffissä,
tuli mieleen vanha Taberparodinen runo jonka tein joskus ehkä -90-luvun
alussa. Sen varsinaisena innoittajana oli ollut joku Petelius-klaanin pätkä (Tabu vai mikä?). En Tommyn tuotantoa juurikaan tunne, mutta jostain vielä kauempaa on tulikirjaimin otsaani kaivertunut tämä:
Noin se käsittääkseni meni. Täytyy muistaa että luin kyseiset rivit tasan kerran jossain teini-iässä, joten jos panen omiani, niin... eipä olisi ensimmäinen kerta. Mutta tässä sitten oma intohimon kuvaukseni:
Sinä teet lihastasi kirkon
minun sadetakkisen pappini kulkea
sisään ulos.
minun sadetakkisen pappini kulkea
sisään ulos.
Noin se käsittääkseni meni. Täytyy muistaa että luin kyseiset rivit tasan kerran jossain teini-iässä, joten jos panen omiani, niin... eipä olisi ensimmäinen kerta. Mutta tässä sitten oma intohimon kuvaukseni:
Hekuman aaltoina
lyöt sykkivään rantakalliooni
murentaen sieluni pieniksi hiekanmuruiksi
antaa
valua varpaittesi välistä
tunkeutua pöksyihisi
salakavalasti.
Kyllä kyllä. Kevät on ihan ovella - on se! - ja hormonit.lyöt sykkivään rantakalliooni
murentaen sieluni pieniksi hiekanmuruiksi
antaa
valua varpaittesi välistä
tunkeutua pöksyihisi
salakavalasti.