Lenkkeilystä seurasi shoppailua. Tai oikeastaan lenkkeilyä edelsi pakollinen kauppareissu kun ei sattuneesta syystä ollut oikein passelia lenkkeilyasustetta, sellaista jossa kehtaisi ihmisten ilmoille mennä. Sellaista jossa ei paleltuisi kuoliaaksi tai vastaavasti hikoilisi itseään hengiltä. Lenkkarit sentään löytyi kun aikansa penkoi.

Mutta megalomaaniseen multikauppakeskukseen piti mennä, koska aavistin ettei keliin sopivia tamineita ihan helpolla välttämättä löytyisi. Piti ottaa huomioon arktiset olosuhteet. Piti hankkiutua johonkin missä urheiluliikkeitä on useampi lähekkäin (ettei tarvitse kävellä paljon; sellainen on rasittavaa - urheiluun liittyvät asiat pitää saada hoidettua autolla, ja kaupungissa parkkipaikan jahtaaminen käy urheilusta sekin).

Ensimmäisessä liikkeessä heti valiteltiinkin, että tarjolla on lähinnä jämäkamaa. Tuulipuvut tulevat joskus parin viikon päästä aikaisintaan, hiihtoasusteet eivät ihan aja asiaa jne. Mutta jotain löytyi. Melkein oikeaa kokoa, muttei ihan. Hintakin tuntui hieman korkealta, mutta ehkä seuraavasta löytyisi juuri minun asusteeni.

Ei löytynyt. Seuraavasta liikkeestä ei tarjottu yhtikäs mitään. Sitä seuraavasta löytyi yksi lenkkeilykostyymi, hiukan niukan kokoinen vain. Urheiluliikkeet oli siis koluttu läpi kun vastaan tuli Partiovaruste. Siellähän pitäisi olla aina valmiina kaikkeen?

Kyllä. Heti löytyi. Tuplahinnalla edellisiin pseudolöytöihin verrattuna, tosin. Ei minua pitäisi kaupoille päästää, varsinkaan vaateostoksille - vaikka kyllähän laatusuhde ainakin on kohdallaan tässä asusteessa. Kai.