<spoilaan leffat 1408 ja Menetetty maa; ja Sunshine> Selittäisinkö ensin otsikon? Syyttävällä sormella osoitan ohjaajia, käsikirjoittajia ja mahdollisesti tuottajia, jotka ratkaisuillaan ovat teloneet filminsä lähtökohtaisilla ratkaisuillaan.

Siis mitä? Menetetty maahan sai oscarin, ja kaiken lisäksi se on Coenin veljesten leffa. Piste. Nyt vaan ovat menneet tekemään sellaisen ratkaisun, että pudottavat katsojan leffan lopussa tyhjän päälle, mikä on synti - noin elokuvaopillisesti.

Katharsista ei näy eikä kuulu, ja kaiken lisäksi päähenkilö(ksi luullu)n kohtalo jää roikkumaan kohtuuttoman pitkäksi aikaa - niin, itse asiassa sitä ei oikeastaan koskaan kerrota, pitää vain alistua siihen että "kai siinä niin sitten pääsi käymään", tai sitten missasin tuon niitin - niin kuin kuvittelin hävitystä katsellessani: "Mitä, puuttuuko tästä välistä yksi kela?"

Kyseessä on tietysti veljesten tietoinen valinta. Ilkeästi hihitellen ovat jättäneet huipentumat huipentamatta ja näin kavalasti kyynistäneet koko kuvan, ja toden totta kaivertaa sellainen olo että pitäisi katsoa koko pätkä heti uudestaan.

Coenien kanssa henkkohtaisesti on aina ollut sellainen ongelma, että periaatteessa jätkät on aivan tajuttoman taitavia touhussansa, mutta jotenkin en millään ole jaksanut tuotantoonsa todella uppoutua. Menetetty maakin alkoi aivan tolkuttoman hitaasti, mutta imaisi sitten kyllä mukaansa kohti nihilismiä. Ruojat.

Sitten se 1408. Kyseessähän ei ole vuosiluku, vaan hotellihuoneen numero - joka numerologisesti katsoen on yhtä kuin 13 - paitsi että jos numerologiaa jatketaan, päädytään lukuun 4 - mutta tämä taas ei leffan pirtaan sovi.

1408:n lähtökohtainen probleemi lienee seuraavanlainen: miten tehdä "älykäs" kauhuleffa, jotain mikä olisi "enemmän kuin kauhuleffa". ...Oho, nyt kun John Cusackin nimeä lähdin tsekkaamaan, huomasin - vasta - että pätkä perustuu Kingin juttuun. Jos tuon olisin tiennyt, olisin voinut laskea rimaa etukäteen...

Mutta Cusack ja Samuel L. Jackson ovat (eivät aina, mutta monesti) ainakin jonkinmoinen laaduntae. Eikä tämä pätkä aivan tuubaa ole, en minä sitä sano. Alku on hyvinkin hyvä kaikessa intertekstuaalisuudessaan - ollaan siis hyvin tietoisia siitä että kauhua ollaan tekemässä ja katsoja sitä odottaa ja kukaan ei usko mihinkään; että homma toimii parhaiten pienellä volyymilla.

Mutta iso vaihde pitää tietysti jossain vaiheessa lyödä käyntiin, ja siinä kohtaa mennään aina metsään. Ja nyt tullaan siihen varsinaiseen spoilaukseen: huone 1408 on limbo - ja sitä myötä leffakin. Kyseessä on välitila - huoneesta ei kuolematta pääse pois, ja limbon mahdollisuudethan ovat rajattomat. Mutta väliäkö tuolla, siinä vaiheessa on todistettu että tuonpuoleinen on kuin onkin olemassa - ja elämämme unta vainen.

Kun kaikki on mahdollista, holahtaa leffa väkisinkin tylsäksi. Mikään ei enää hätkäytä vaikka kuinka käännettäisiin "todellisuutta". Loppu on aivan samantekevä - pääasia että tulee. Mutta kauhupätkissähän on aina sama ongelma: eksistenssin kanssa painiskellaan, ja lopulta mielikuvitus loppuu kesken.

Tjaa, tähän samaan nippuun voidaan laittaa myös Sunshine. Kunnianhimoa riittää. Lopputuloksena ihan jees leffa hirveällä rytinällä. </spoilaan leffat 1408 ja Menetetty maa; ja Sunshine>