Nyt kun auto on päästetty tallista kesälaitumille ("Mmöööh! Ei enää keinotekoista lohkolämmitinrehua!" se mylvii tuossa pihassa ja potkii takavedolla savea pitkin poikin.), saatoin ripustaa nyrkkeilysäkin jälleen omalle paikalleen. Hyvästi hartiakivut! Itsensä voi pistää taas timmiin kuntoon pelkästään aggressiota purkamalla.

Harjoitukset voikin aloittaa mantralla: "Stnan laiskuri! Jätit lenkkeilyn sitten alkuintoilun jälkeen sikseen! Prkle! Huono ihminen!" kun ei tuo lenkkeily oikeasti kyllä meikäläiselle sovi. Jos jalat on vanhoja murtumia täynnä niin ihme että jaksoi niinkin monta viikkoa peruskuntoilla. Seli seli. Onneksi on tuo punttisalimonitoimilaite tuolla navetan uumenissa - ihan kohta on kroppa kuin Urho Tulitukalla (kuka muistaa? - Joskus [-70/-80-luvun vaihteessa?] seikkaili tuo kivikauden könsikäs Jippo-lehdessä [siinä oli niitä kaikkia koottavia ihmevempeleitä] ja huusi jatkuvasti "Raaahaaa!" saatettuaan sapelihammastiikerin hengiltä.)