Siis tämä (täällä taisin siihen ensimmäisen kerran törmätä...):

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

"Olemme onnistuneet kuolettamaan ruumiin ylimääräisenä kustannuksena" löytyy Jakke Holvaksen ja Jussi Vähämäen kirjasta "Odotustila - pamfletti uudesta työstä". Sattuvasti sikäli että juuri lehdestä on saanut lukea miten vaikeaa työnantajilla on kun työntekijöitä ei löydy ja miten EK jälleen on huolissaan asiain tilasta. Lukekaa Odotustila; hankkikaa vähän perspektiiviä. Itselläni tuo on kyllä vielä kesken, niin kuin nuo kymmenisen muutakin kirjaa joita on ehtinyt närppimällä muutaman sivun kerrallaan edetä ja joita on joutunut täten lainaamaan uudestaan ja uudestaan...

...Nyt on ihan pakko linkittää tähän työvoimaongelmaan liittyen taannoiseen Humanerrorin tekstiin, josta löytyy painavaa asiaa. Laitanpa tähän vielä - pitkähkön mutta nasevan - sitaattilainauksen asian ytimestä (lukekaa koko juttu, tämä on vain mielivaltainen poiminta):
...

"Valittu talouspoliittinen linja johtaa loogisesti tuloerojen ja muunkin eriarvoisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa," todetaan tutkimuksessa. Stakesin tutkijoiden mukaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen vaatisi suuria muutoksia politiikan sisältöön."

Samoilla linjoilla oli Berliinissä asuva suomalaistoimittaja Pertti Rönkkö edellisessä Pam-lehdessä (5/06) olleessa kolumnissaan "Hedelmät kateissa", jota ei jostain syystä lehden nettiversiosta löydy. Liian kovaa tekstiä? Rönkkö kirjoittaa mm. näin:

"Ay-toiminnalle on koittanut mitanoton aika. Yritykset eivät kaihda leikata työläistensä etuja ja antaa potkuja, jos osakkeenomistajien etu niin vaatii. Voitonpyynnissä ei työntekijöiden toimeentulo paljon paina. Suurimpia voittoja tekevät eniten väkeä irtisanovat yritykset. Työläisten sadan vuoden aikana kamppailemat edut ovat vaarassa murentua pala palalta. Pyörät pyörivät pelottavalla vauhdilla taaksepäin. Sosiaalisella markkinataloudellaan ylpeilevä Saksa on varoittava esimerkki. Työaikoja pidennetään, palkkoja pienennetään, eläkeikää nostetaan ja sosiaaliturvaa karsitaan. Irtisanomissuojastakin on luovuttu nuorten ja uusien työntekijöiden kohdalla. Markkinatalous jyllää täysillä, eikä sosiaalisuudesta ole jäljellä kohta hajuakaan.

Yhä useammat kysyvät, että mihin koriin ovat kertyneet luvatut maapalloistumisen, vapaan kaupan ja EU:n hedelmät. Viiden hyvän ja kuuden kauniin sijasta työttömyys ei ole pahentunut pelkästään Saksassa vaan koko Euroopassa. Maailman mittakaavassa ei näytä sen paremmalta. Maailmankaupan vapauttamista innokkaasti ajaneet poliitikot lupasivat, että uusi talousjärjestys tasoittaa toimeentuloeroja, lieventää kurjuutta ja lisää kaikkien hyvinvointia. Miten onkaan käymässä? Tosiasiassa hätä on suurempaa kuin aikaisemmin. Suut eivät täyty suurista puheista. Kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä on syventynyt, vaikka päättäjät lupasivat päinvastoin. Kaupan vapauttaminen on tasoittamassa maapallon yhdeksi suureksi markkina-alueeksi, jossa tavarat teetetään siellä, missä työvoima on halvinta ja nöyrintä ja myydään siellä, missä tiedossa ovat mehevimmät voitot. Palveluissakin systeemi toimii. Halpaa työvoimaa tuodaan rajan takaa. Pulleat työttömyyskortistot takaavat työnantajille, että työvoima pysyy lestissään eikä vaadi liikoja, koska portin takana riittää tulijoita."

Näin siis Pertti Rönkkö Saksasta. Kuinka kauan tämä kehitys saa jatkua Suomessa, milloin tulee herätys?
...
Niin, milloin? Umpiunessa täällä vedellään hirsiä...