Stephen Fryn kolmas blessay - käsitellessään addiktioita - tarjoaa tiedonmurusen joka pitää tarkistaa. Kuten lukija elävästi muistaa, lopetin tupakoinnin jokunen vuosi sitten Zybania apukeinona käyttäen. Täysin kivuton lopettaminen, ei pienintäkään ongelmaa, nikkiksistä haiventakaan. Homma oli jopa siinä määrin helppo, että huolettomasti retkahdin polttamaan menestykseni innoittamana (?) lähes kahden vuoden savuttomuuden jälkeen.

Lopetin uudelleen muutaman kuukauden jälkeen kun röökaaminen ei todellakaan auta laulusuorituksissa, puhumattakaan yleisestä kuntorappiosta. Jälleen homma oli hoidossa viikon kuurilla. Joten kun se on niin helppoa, retkahdin vielä viime kesänä - kerta kiellon päälle. Siitä pääsee eroon tuosta vain kunhan ottaa sen asiakseen, joten savuttelun voi aloittaakin ilman huolen häivää?

Zybanissa vain ilmeni sellainen pikkuongelma, että se aiheutti pieniä sivuoireita - siirtyvää kutinaa käsissä. Ei kauhean huolestuttavaa, mutta sen verran häiritsevää, etten syönyt kuuria loppuun. Lääkettä siis olisi melkein koko paketillinen ja voisin vihdoin, jumalauta, lyödä lopullisen pisteen tuolle tolkuttomalle pelleilylle.

Mutta herra Fry kertoo, että markkinoille on tullut joku uusi lääke: Champix. Ehkä sillä voisi hoitaa asian päiväjärjestyksestä ilman sivuoireita? Eipä hienoa, olen kohta nujertanut tuon demonin kaksinkertaisella varmuudella! Jesh, sauhut sen kunniaksi.