Harri Holkerilla on ymmärrysvaikeuksia. Hän ei omasta tietosanakirjastaan ole löytänyt selitystä sanalle "prekariaatti" - eikä ilmeisesti ole törmännyt myöskään Wikipedian selvennykseen (koska hänen käsittääkseen netissä on vain sekavaa jargonia asian ympäriltä) - joten hän on sorvannut oman nasevuudessaan verrattoman sanan: "löyhälistö". Hänen mielestään kyseinen nimike on "sinänsä neutraali" - vaikka noin äkkiseltään näyttäisi kyllä sisältävän jokseenkin selvän arvolatauksen.

Holkeri tyypillisenä "päsmäristön" edustajana ei näe mitään korjattavaa pätkätyöläisten yhä kurjistuvissa oloissa - siinä että prekariaatin pitää olla jatkuvasti käytettävissä minimipalkalla (tai mieluummin alle minimin) mihin tahansa ja koska tahansa jos haluaa hengissä pysyä. Holkeria tuntuu myös harmittavan se, että nuoremmat ovat tulleet kokeneempia neuvomaan siinä miten asioita pitäisi hoitaa. Ja argumentoivat lisäksi heikommalla retoriikalla kuin ammattipoliitikot. Harrin sanoin: "Erityisesti työn käsite, sen tekemisestä puhumattakaan, näyttää jääneen heille epäselväksi. Liioin ei yksilön vastuu omista tekemisistään näytä näitä hengen jättiläisiä juurikaan askarruttavan." Holkerin mielestä prekaari on yhtä kuin "pyromaani". Kaikki, jotka valittavat työ(ttömyys)oloistaan, ovat ilmeisesti olleet polttamassa niitä makasiineja.

Mehän emme käsittääkseni tiedä ketkä sen polttivat. Niinpä ei ole paljonkaan mieltä kipata näitä syytteitä kaikkien "epätyypillisissä" työsuhteissa olevien niskaan. Tuhopolttajat on tuhopolttajia. Muut on muita. Minäpä juon nyt kahvia.