Jipii! karjaisin kun huomasin että Paranormaaliblogissa on ohjeet ruumiistairtautumiskokemuksen aiheuttamiselle - mutta sitten huomasin että siihenkin tarvitaan sellaisia ominaisuuksia kuin "kärsivällisyys" ja "keskittyminen". Höh. Vippaskonsteja nykyhektinen ihminen tarvitsee eikä mitään meditointia.

Enkä sitä paitsi ymmärrä kakkosvaiheen hypnagogiseen tilaan siirtymiseen avittavaa ohjetta: "Hyvä keino on pitää käsivartta ylhäällä tukien sitä sänkyyn. Kun olet nukahtamaisillasi, käsi putoaa alas ja heräät. Harjoituksella voit oppia hallitsemaan hypnagogista tilaa." Miten minä tuen käden sänkyyn ja pidän ylhäällä? Onko tämä tarkoitettu niille joilla on laidat punkassaan?

Pinnasänkyäkö vaaditaan oobe-kokemukseen? En minä ymmärrä! Ja jos tuen käden riittävän hyvin, se ei putoa vaikka nukahdankin - olen nimittäin perusteellinen ihminen. ...Aina joskus.

No, itse asiassa olen tehnyt tämän joskus, tavallaan. Mitä, ettekö Te muka ole? Se ei kylläkään ollut oobe-kokemuksen metsästystä, vaan meditointikokeilu. Noh, eipä virnuilla siinä. Nimittäin ehta meditoija pysyy tietoisena nukkuessaankin.

Riittävässä rentoutuneisuuden tilassa ruumiin hallinta lakkaa, ja alitajunta aloittaa shownsa. Normaalisti tässä vaiheessa on mennyt taju eikä näistä mitään muista - paitsi jos treenaa tietoisuutensa hallintaa. Tässä olen tietystikin ihan expertti, mikä lienee sanomatta selvää - mutta sanon silti, jos vaikka ei ole.

Voin kertoa, että kokemus on aika hulppea. Ja levoton - hulluuden rajoillahan siinä liikutaan kun alitajunta syöttää mitä siellä sattuu olemaan huppeluksissa - ja juuri sen takia öiset kokemuksemme yleensä pysyvät sumuverhon takana.

Sensorinen deprivaatio yhdistettynä tajunnanvirtaan... huumeilla kai pyritään juuri tuohon. Mutta meditatiivinen tapa tulee halvemmaksi, ja siitä voi napsauttaa itsensä ulos koska tahansa, jos vaikka rupeaa pelottamaan kesken kaiken. ...Teillä kaikilla on pelottava alitajunta - myös, ja varsinkin, Teillä siellä takarivissä. Kokeilkaa vaikka. Jos uskallatte, siis.