Olen tuossa sivulootassa ämpäreinä olevan Stupor Mundin kanssa miettinyt pääni puhki. Miksikä sitä kutsuisi, sitä musiikkityyliä? Kun siinä kuitenkin sulautuu yhteen niin monia lajeja. Olen siitä tangorokkina puhunut, mutta ei noista tangona lähde liikkeelle kuin Turvis ja Leskis. Ahven on virsi, Despis jonkinmoinen valssi. Muut ovat jonkinmoista jazzrockia, ska- ja salsamausteilla, välillä hiukan balkanilaiseen orientalismiin kallellaan ehkä, paitsi Muka on lähinnä punkkia, vähän niinku. Ai niin, ja Suuntiksessa on jotain kansanmusiikkiainesta, kai. Niin, eikä samassa tyylissä ollenkaan välttämättä pysytellä koko biisiä... Karsinointi ei oikein helpolla onnistu, mutta profiloitua pitäisi.
Verrattuhan meitä on lähes kaikkiin pinnalla oleviin bändeihin - tämä ei ole yllättävää koska kaikki kuulevat mitä sattuu. Tietysti eniten mieltä lämmitti vertaus "Suomen Mr. Bungle", vaan osuneeko tuokaan kovin lähelle. Ismo Alankoon saa myös kernaasti verrata, mutta häneenhän verrataan kaikkia - ja toiseksi rima nousee perin korkealle tuossa... ei niin etteikö yli mentäisi niin että raikuu... YUP on myös jostain syystä ollut tapetilla, hienoisesta progeotteesta johtuen kenties. Mutta ihan sellaista sukulaisvertailukohdetta ei ole vastaan kävellyt. Steely Dan? No, ei, mutta siihen pitää vertautua aina kun tekee vähän sofistikoituneemmalla otteella (murrettuja sointuja, hienoista loungefunkkia, stemmoja...). Suomen Kansas! Auts, eikös se ole sellaista aikuisrokkia, AOR:rää? Tai ollut, progenahan nuo aloittivat, comebäckejä duunaavat pitkin ameriikan mannerta milloin milläkin "originaalikokoonpanolla". No, yläasteella kuuntelin kovasti, siinä kuin Totoa ja Journey'äkin. Toisaalta kuuntelin myös Yngwie Malmsteenia ja Tony MacAlpinea, eivätkä nuo vaikutteet erityisen paljon läpi kuulu. Suomen Rainbow - jolta sain musiikillisen herätykseni? Suomen Dead Kennedys - joka herätteli jo ennen edellistä...? Taitaa mennä vähä loitolle jo...
Ei SM kaikkien mielestä ole edes erityisen rokkia, mutta popiksi se lienee taas liian vaikeaa tavaraa. "Iskelmärock" antaa liian luihun vaikutelman. "Mustelmarock", hehe... ei tuota kukaan tajua. Minulla ei ole kovinkaan paljon hajua noista musiikkityyleistä kun en ole koskaan teoriaa päntännyt; luonnonlapsi mä oon. Siksi olen vaeltanut pitkin Wikipediaa etsiessäni valoa pimeyteeni, en ihan tyhjentävin tuloksin toistaiseksi ainakaan.
Oivalle, joka siis on paljon kinkkisempää suoritusrokkia (paitsi ehkä allekirjoittaneen säveltämät biisit) kuin Stupor Mundi, löysin ulkomaan Wikipediasta hyvän määreen: Mathrock. Oivassahan todella pistetään tahtilajit remonttiin mennen tullen. Olen sillekin yrittänyt kehittää määreitä: äimärock (yleisö on aina ihan moilasena [mikä on hauskaa koska rumpalina on Moilanen]), sirkusrock, tutkimusmetalli. Pääjehun kehittämä saturnusrock kertonee aika hyvin mistä on kyse. Vai eikö?
Verrattuhan meitä on lähes kaikkiin pinnalla oleviin bändeihin - tämä ei ole yllättävää koska kaikki kuulevat mitä sattuu. Tietysti eniten mieltä lämmitti vertaus "Suomen Mr. Bungle", vaan osuneeko tuokaan kovin lähelle. Ismo Alankoon saa myös kernaasti verrata, mutta häneenhän verrataan kaikkia - ja toiseksi rima nousee perin korkealle tuossa... ei niin etteikö yli mentäisi niin että raikuu... YUP on myös jostain syystä ollut tapetilla, hienoisesta progeotteesta johtuen kenties. Mutta ihan sellaista sukulaisvertailukohdetta ei ole vastaan kävellyt. Steely Dan? No, ei, mutta siihen pitää vertautua aina kun tekee vähän sofistikoituneemmalla otteella (murrettuja sointuja, hienoista loungefunkkia, stemmoja...). Suomen Kansas! Auts, eikös se ole sellaista aikuisrokkia, AOR:rää? Tai ollut, progenahan nuo aloittivat, comebäckejä duunaavat pitkin ameriikan mannerta milloin milläkin "originaalikokoonpanolla". No, yläasteella kuuntelin kovasti, siinä kuin Totoa ja Journey'äkin. Toisaalta kuuntelin myös Yngwie Malmsteenia ja Tony MacAlpinea, eivätkä nuo vaikutteet erityisen paljon läpi kuulu. Suomen Rainbow - jolta sain musiikillisen herätykseni? Suomen Dead Kennedys - joka herätteli jo ennen edellistä...? Taitaa mennä vähä loitolle jo...
Ei SM kaikkien mielestä ole edes erityisen rokkia, mutta popiksi se lienee taas liian vaikeaa tavaraa. "Iskelmärock" antaa liian luihun vaikutelman. "Mustelmarock", hehe... ei tuota kukaan tajua. Minulla ei ole kovinkaan paljon hajua noista musiikkityyleistä kun en ole koskaan teoriaa päntännyt; luonnonlapsi mä oon. Siksi olen vaeltanut pitkin Wikipediaa etsiessäni valoa pimeyteeni, en ihan tyhjentävin tuloksin toistaiseksi ainakaan.
Oivalle, joka siis on paljon kinkkisempää suoritusrokkia (paitsi ehkä allekirjoittaneen säveltämät biisit) kuin Stupor Mundi, löysin ulkomaan Wikipediasta hyvän määreen: Mathrock. Oivassahan todella pistetään tahtilajit remonttiin mennen tullen. Olen sillekin yrittänyt kehittää määreitä: äimärock (yleisö on aina ihan moilasena [mikä on hauskaa koska rumpalina on Moilanen]), sirkusrock, tutkimusmetalli. Pääjehun kehittämä saturnusrock kertonee aika hyvin mistä on kyse. Vai eikö?
