Lyhyesti palaten vielä taannoiseen kirjoitukseeni - kyllä täällä pihalla mieluummin linnunlaulua kuuntelee kuin hittilistoja. Progressiivista kamaa! Kyllästyn aina yhtä nopeasti tuohon Last.Fm:n tarjontaan, vaikka siihen voikin itse vaikuttaa.

Mitäs eilen tuli bussissa kirjoitettua? Mukana vain menomatka kun tulo tapahtui henkilöautoitse:

Tosiaan, tuo edellä pönöttävä penkki pitää lähes poikkeuksetta syöksyä selkänojan yli laittamaan suoraan, kun edellinen siinä istunut on sen taakse kääntänyt.  Hmm. Tämä dösä on sen verran vanha että täällä ei ole turvavöitä laisin.

Jotain niille langattomille mikeille pitäisi vielä tehdä jotta kestävät paremmin käyttöä, mutta saa nähdä mitä. Ja millaisesta näytelmästä on kyse. Ja minkämoiseksi mikkikanavien nostelu lopulta tulee muotoutumaan.

[...]

Valtavan iso kärpänen tuossa, ei tajua että siinä on lasi - ihminen peittoaa luonnon jälleen. Odotellaan tovi pysäkillä että aikataulu kirii bussin. Tässä on muuten hankala istua. Ristiselän kohtaa on penkkitehtaalla nostettu aivan liikaa mukavan läppärinnaputteluasennon suhteen. Mitähän tuo häiriösietoisuus tarkoittaa? Auttaisiko se siinä, että Meebo pätkii pihalla, ainakin tänään meni moneen kertaan yhteys poikki.

Miksi minä en ottanut videokameraa mukaan? Miksi? Sano yksikin hyvä syy. Edes kamerakameran olisin voinut ottaa, tuolla PhotoBoothilla on vähän hankala näppäillä maisemia.

Täytyy ruveta tekemään siitä Centre of it all'sta sellaista jatkista, sarjisblogia. Laittaa sille omat sivut, räätälöidä sellaiset joissa voi hypätä siihen kohtaan johon on edellisellä kerralla jäänyt [kun en laiskuuttani ole muokannut - nyt siinä pitää aloittaa aina alusta kun se sattuu olemaan oletusasetus... Siellä on muuten pari sivua lisää taas**; jummijammi että mennään syvälle fiktiivisen sielun syövereihin...]. Missähän välissä ehtisi, näytti tänään vähän kiireiseltä ylipäätään blogittaa. Ja kamera, toden totta pitää muistaa ruveta kuljettamaan sitä mukana.

[...]

Semmoista kaikkea. Hitto kun tästä keinutuolista on äkkiseltään repsahtanut tuo vasemman käsinojan... ömm... tukevuus. On se kumma että jos on yhden (vai kaksi?) kesää sitä pihalla pitänyt, niin alkaa vähän kunto kärsiä.

Toisin kuin oma kuntoni - joka on kärsinyt lähinnä talvesta... Siis että nyt on kätevä käydä tuossa punttisalilla repimässä aamujumpat ja hankkia itsensä taas rantakuntoon syksyksi. Huoh. "Ihminen ei opi koskaan," sanoivat jo muinaiset kveenit.

...Yöh. Ja täällä pihaluonnossa huomaa myös joutuvansa hämähäkin rakennuspuuksi - hus! - kun istuu muumioituneena läppärin ääreen... Välillä luonto on vähän turhankin eläväistä. ...Mikä tuo ääni on? Iso auto... Peruuttelee... Roskisauto!

Phiu, kerkisin heittää vielä yhden pussin mukaan. Mikä siinä on, että jauhelihat jää joka kolmas kerta liian pitkäksi aikaa hengailemaan jääkaappiin?
---
*Elikäs läppärin näpyttely.
**Haamu klo 14.55: vaihdoin osoitteen ja tein JAlbumilla selkeämmät navigoinnit