Elämä on täynnänsä mystiikkaa. Nousin bussiin niinkuin aina, laitoin simmut kiinni niinkuin aina. Parin kilometrin köröttelyn jälkeen havahduin siihen, että bussi oli menossa tasan väärään suuntaan. Kääntöpaikalla sijaitseva bussipysäkki tekee tämän mahdolliseksi. Kuskin kanssa sitten käymäni sananvaihdon jälkeen valmistauduin istuksimaan tyhjän panttina seuraavat puoli tuntia päätepysäkille saakka, mutta muutaman kilometrin päässä heräsin, kun kuski tukki vastaantulevan bussin kaistan (no pysäkillähän se oli se toinen bussi eikä suinkaan liikkeessä) ja huikkasi että nyt olisi kyyti tarjolla. Kiitoksia hänelle.

Pakkoruotsi on karkotettava maasta! Tämä purkaus ihan vaan siksi, että huomenna menen suorittamaan yleisen kielitutkinnon, jotta vihdoin viimein saisin paperit ulos opinahjosta, jossa en ole moneen vuoteen enää käynyt. On hyvin pitkälti tarpeetonta se, että lukion käynyt ja näin ollen hyväksyttävästi tuon tarpeettoman kielen taidot omaksunut henkilö joutuu opistotason skolessa vielä hankkimaan paperin jossa lukee: "Tämä ihminen osaa sanoa: Kan ni tala engelska för jag talar ingen svenska." Tämä maa on Suomi! Suomalaiset puhuvat suomea. Ruotsinsuomalaiset eivät puhu ruotsia vaan jotain suomen ja ruotsin välille putoavaa epäkieltä. Ruotsin kieltä tarvitaan tasan Ruotsissa, jos sielläkään. Kyllä olisi kirveellä töitä.