Eilen laulutapani toi jollekulle mieleen Maroon 5:n mikseri.netissä. En seuraa poptaivasta, mutta kuvittelisin että M5:n poijaat lauleskelevat kohtuullisen... en löydä adjektiivia, mutta käytetään vaikka sanaa smooth, joka complementoi sopivasti itseäni. Otantaa laajentaakseni kerron että minua on myös verrattu Hiski Salomaahan ja niihin, jotka minareetista kailottavat... rukoushetkiäkö? (En ihan tunne tuota aihepiiriä, ja jäin hakemaan kyseisen tyypin nimitystä: mullah?...).

Lauluni on jakanut yleisön aika keskeltä tasan. Jotkut eivät siedä ollenkaan, toiset antavat biisien propsit juuri siitä. Biiseissä on kuultu kaikuja Red Hot Chilli Peppersistä, Mr. Bunglesta & Faith No Moresta, Ismo Alangosta kaikkine inkarnaatioineen, David Bowiesta, Beatlesista (duh), YUP:stä, System of a Downista, Absoluuttisesta nollapisteestä (en ole kuunnellut kylläkään), CMX:stäkin jota en erityisemmin diggaile; kuultu on myös Tuomari Nurmiota, Zappaa, Martti Servoakin jopa, Sami Saarta, Deep Turtlea, Jope Ruonansuuta, Kari Peitsamoa, Aki Sirkesaloa, Suurlähettiläitä (ou gaad), Hectoria, Pave Maijasta, Kasevaa (?), alkupään Stevie Wonderia, Kuolleita intiaaneja, Kaislaa...

Vibat tuntuvat kallistuvan jonnekin seiskeetluvulle useasti, mutta kuten havaintojen hajanaisuudesta huomaamme, mielteitä riittää joka lähtöön - ja biisitkin kaartelevat moniaissa eri sfääreissä. Herääkin kysymys, mitä ihminen oikeastaan kuulee kuunnellessaan musiikkia?