Herra Sebaot meinasi raivoissaan lyödä migreenillä silmien väliin kun kehtasin ruveta selvittämään, josko saisin upotettua kvartaali sitten löytämäni Zeitgeist-elokuvan kekrinalusfilmiksi, Samu Sirkan jouluspesiaalin seuraksi ikään kuin. Onneksi laupias Burana ehti pelastaa ennen katseen sirpaloitumista ja helvetillisiä tuskia.

Olisi näemmä remasteroitu spesiaaliesitys juurikin tänään iltayhdeksältä Lontoossa, muuten. Menkää ketkä ehditte. Mutta te, jotka silloin pari kuukautta sitten ette laiskuuttanne jaksaneet katsoa - nyt siitä on suomeksi tekstitetty versio.

Vaikkakin suomennoksessa olen huomaavinani sanamuotoja, joissa olisi voinut vähän skarpata (mutta eiköhän tuon ole joku uhrautuvainen omalla ajallaan kääntänyt ilman pennin ropoa palkaksi - ja jos on jotain valittamista niin sopii kääntää itse, vai mitä), saa jutusta nyt englantia taitamattomatkin tolkkua. Katsokaa se. Jos uskallatte, siis.

Pääväittämä: uskonto on politiikkaa. Raamattu on harsittu kasaan vanhemmista astrologiaa selittävistä myyteistä (niitä esitellään hengästyttävä määrä ensimmäisessä osiossa) - enimmäkseen Egyptin suunnalta. Jeesuksen tarinassa ei ole kerrassaan mitään uutta, eikä historiallista totuuden hiventäkään.

Sittenhän toinen ja kolmas osio leffasta paneutuvat tuohon poliittiseen puoleen, ja siinä sitä onkin nieleksimistä. Jos raamatun parjaamista vielä olette sietäneet, niin WTCn virallisen salaliittoteorian kyseenalaistava osio saa varmaan vimmaisen vastahangan viimeistään aikaiseksi? Ja kolmannessa osassa kun väitetään, että sodat on noin yleensäkin aiheutettu ihan... niin, salaliitoilla... No, ette varmalla usko. Ettekä ylipäätään uskalla katsoa, hannarit. [Julkaisija irtisanoutuu jälleen kaikista tekstissä ilmenevistä solvauksista. Se on itse joka sanoo]

Ai niin joo, viralliset totuudet on ihan vaan harmittomia - ja ennen kaikkea tosia -, mitä noita kaivelemaan. Kaikkeen ne aikaansa tuhlaavat, mokomatkin mustamaalaajat.