Alkaa ihminen olla aika parkkiintunut, kun ei enää satu yhtään vaikka kustannusyhtiöltä tulee lyhykäinen kiitos-mutta-ei-kiitos-kirje. Voi aina lohduttautua niillä maailmankirjallisuuden klassikoilla jotka menivät läpi vasta sitten kun varpaatkaan eivät enää riittäneet hylkäysten laskemiseen. Kirjoittaisiko uuden vai hioisiko tämän paremmaksi? Vai keskittyisikö muihin hommiin?

No juu, ei tässä ihan immuuneja olla. Vähän kirpaisee aina.