Niinpä. Juuri kun olin päättänyt olla teatterihommista vapaalla, sain kutsun tulla assistoivaksi muusikoksi kesäteatteriin. Joten eilen värjöttelin (ei osaa aikuinen ihminen varautua kunnolla...) taas sivunäyttämöllä ja koitin saada monipolvista kuorolausuntaa sujumaan rummuttamisen kylkiäisenä. En nyt ihan vielä tunne näytelmää läpikotaisin kun vasta yhden kohtauksen olen ollut todistamassa, mutta joo, onpahan aktiviteettia kesäksi*. Pääsee hiukan vähemmällä paineellakin kuin pääroolia esittäessä...

Pahus kun nyt lehdestä huomasin, että aikaa voisi hyödykkäästi kuluttaa myöskin biisintekoviikolla kansanopistossa. Eihän tuosta aihepiiristä toki erityisen paljon hämärän peitossa ole, mutta säveltämisen aktivoijana saattaisi olla vallan mainio periodi. Ei voi tietää, semminkin kun en tuonne nyt sitten ehdi. Vaan syssymmällä niillä alkaa näemmä pidempi kurssi. Hmm. Taidan olla vähän vanha tuonne. Duh.

Ai niin. Näin unta (tämähän kiinnostaa kaikkia aina ja heti) että olin aloittanut tupakoinnin uudestaan ja jäänyt koukkuun ja kiroilin että kyllä pitää olla tyhmä ja henki ei meinannut kulkea. Oliko hienoa aamulla tajuta että se olikin vain unta! Oli.
---
*...vaikka olinkin kyllä vähän varautunut futiksen töllöttämiseen, vaan pipariksi taisi se suunnitelma mennä. Nooh, ensi kerralla sitten...