Olen viimeaikoina syventynyt pariin audiovisuaaliseen tuotantoon: Jeevesiin ja Derren Browniin. Kyllä Jeeves hoitaa on, kuten valistuneimmat tietävät, -20-luvulle sijoitettu komediasarja hömelöstä joutomies Woosterista (jonka nykyään tunnemme tohtori Housena) ja hänen ylimaallisen skarpista palvelijastaan, joka siis on tämä Jeeves. Mainion kevyttä toilailua yläluokkaisista briteistä, harmi vain että sivuosien näyttelijät vaihtuvat taajaan.

Derren Brown - jonka tuotantoon tutustuin YouTuben kautta kun en sarjaa teeveestä tullut juuri seuranneeksi - taas on mentalisti, joka tuntuu hallitsevan, paitsi omaa mieltään käsittämättömällä suvereniteetilla, myös lähes kenen tahansa muun tajuntaa. Ei hän erehtymätön ole, kuten klipeistä käy ilmi, mutta jokseenkin pätevä lukemaan ihmisiä. Hän esimerkiksi saa yhdenkin elokuvaopiskelijan kuvittelemaan Brownin olevan näkymätön ja erään ravintolasta bongatun näkemään omistamansa punaisen auton mustana. Yhden tyypin hän kuljettaa Lontoosta Marrakeshiin tämän huomaamatta siirtoa ja yhden hän pistää zombiampumispelin reaaliversioon. Kollektiivis-alitajuisen tietämisen hän "osoittaa todeksi" useammalla kuin yhdellä porukalla. Hän myös nostaa vedonlyöntivoittoja hävinneillä kupongeilla, maksaa ostoksia tyhjillä paperilapuilla, varastaa lompakon pyytämällä sitä ja saa Simon Peggin haluamaan maastopyörän lahjaksi, vaikka tämä huoneeseen tullessaan, viikkoa aiemmin asian päätettyään, on halunnut nahkatakkia...

Sangen viihdyttävää, ja samalla perin häiritsevää. Brown  ei väitä hallitsevansa ylimaallisia kykyjä - hän on paatunut skeptikko, joka tekee erinäisiä äimistyksiä new age -juttuihin uskoville, kuin myös paatuneille ateisteille. Koko runsaudensarvi hänen tuotantoaan on siis katsottavissa Tuubista, tuntikaupalla erittäin ällistyttäviä tempauksia joista osan hän selittää - mikä ei lopultakaan selitä juuri mitään - mutta suurimmasta osasta ei tällainen vähä-älyisempi pysty millään keksimään miten temput on tehty - paitsi tietysti jos pätkät on tehty kokonaan lavastamalla, mutta tuo ei liene asianlaita. Tässä joka tapauksessa pätkä, jossa Brown tekee kohtuullisen standardia (siis Brown-tyyppistä) korttijekutusta aiemmin mainitsemalleni Jeevesille, eli Stephen Frylle: