Aivot pyörivät eri vinhasti päässä kun videoinserttien kuvaukseen on viikko aikaa. Kuvauspaikat on varmistettu, catering-puolikin järjestymässä, cameoroolien haalinta käynnissä, rekvisiittalistaa miettiä pittää, kuvakäsis muhii takaraivolla... Mitä kaikkea pitääkään muistaa? Valaistusolosuhteet (lampunjalkaa - missäs kamerajalusta muuten on? - pitää muistaa hankkia...), akkujen (Muista ladata ne sitten edellisenä päivänä! Älä vaan unohda.) ja kamerakoneiston sekä nauhojen (tarvii hankkia) pakkaskestävyys... Puolensataa kuvaa parissa päivässä! Siinä ei liikoja viilailla, pitää tietää mitä tekee.

Periaatteessa kyllä tiedänkin, mutta kuvaustilanteet on aina arvaamattomia. Pitäisi hioa tuo kuvakäsis ihan viimeistä piirtoa myöten valmiiksi, jotta voisi liukuhihnalta ampua eikä menisi turhaa aikaa pään raapimiseen. Luulenpa että yöunet jäävät varsin vähiin tässä viikon aikana kun aivot eivät suostu lakkaamaan spinnaustaan.

Tiedättekö mitä on burnout hollanniksi? Doorsmelting. Jos rupeavat ovet käyttäytymään psykedeelisen dalimaisesti, on syytä muistaa hengittää. Nooh, kuvausten jälkeen ei tarvitse huolehtia kuin matskun leikkaamisesta ja musiikeista... Ja muutamasta muusta pikkuseikasta, jotka lykkään nyt maton alle, näin.